kuinka.jpg
Osta kirja Rosebudista!

 

Alkuun tunnustus: en ole lukenut romaania Ystäväni Rasputin, jolla JP Koskinen saavutti Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2013. Jotenkin historiallinen hahmo Rasputin on niin vastenmielinen, etten ole halunnut tarttua hämeenlinnalaiskirjailijan teokseen. Tänä vuonna ilmestynyt Kuinka sydän pysäytetään tarttui kuitenkin näppeihini, ja sen lukemisen myötä myös Rasputin siirtyi lukulistallani.

 

Kuinka sydän pysäytetään liikkuu ajassa omintakeisesti. Liikkeelle lähdetään tsaarinajan lopun Pietarista ja Helsingistä. Viidennessä luvussa hypähdetään vuoden 1939 Laatokan Karjalaan, jonka jälkeen palataan sisällissodan jälkiselvittyjen aikaiseen Suomeen. Sama hypähtely jatkuu, kunnes vanhempi kertomus tavoittaa Laatokan Karjalan ja talvisodan. Mukava ratkaisu, varsinkin kun luvut ovat miellyttävän lyhyitä.

 

Romaanin päähenkilö on Juho Stendahl (välillä Kivilaakso), joka jää isättömäksi, kun hänen isänsä, Venäjän armeijan eversti Valdemar Stendahl, päättää jäädä bolsevikkien palvelukseen ja Neuvosto-Venäjälle. Vanhimpana lapsena Juho joutuu ottamaan vastuuta perheestään. Perheeseen kuuluu hetken aikaa myös Suomenlinnan vankileirillä orvoksi jäänyt Laura. Juhon ja Lauran tarina muovaa romaanin alaotsikon Romaani sodasta ja rakkaudesta jälkimmäisen sanan.

 

Isänsä opetukset muistaen ja vastoin äitinsä tahtoa Juho valitsee sotilasuran. Kenraaliluutnantti Mannerheim ottaa nuoren vänrikki Stendahlin luottomiehekseen Airon rinnalle. Syynä tähän on epämääräisesti se, että Juhon isä oli taistellut tsaarin armeijassa yhdessä Mannerheimin kanssa, ja vaikka vuonna 1917 he tekivät erilaiset ratkaisut, Mannerheim katsoi voivansa luottaa hänen poikaansa. Mannerheimin enemmän tai vähemmän matkaan lähettäneenä Juho kiertää sotien välisessä Euroopassa kutoen kuvaelmaa maanosan kokonaisuudesta. Hän luo suhteet niin Berliiniin kuin Moskovaankin.

 

Yhtä lailla kuin Suomen asialla, on Juho omalla asiallaan. Hän kerää kasaan rahaa, jotta voisi mennä naimisiin lapsuuden ystävänsä Lauran kanssa. Juho myy tietoa ilman isoja omantunnon kolkutuksia niin Berliinin natseille kuin Moskovan kommunisteillekin. Hän jopa kavaltaa rahasta tilapäisen naisystävänsä Berliinissä; tämä oli amerikkalainen reportteri, joka oli aikeissa kirjoittaa käänteentekevän reportaasin 30-luvun Saksasta.

 

Romaani huipentuu Talvisodan raastaviin taisteluihin. Näissä Juhon toimia ohjaa taistelujen lisäksi Hyrsylänmutkaan jääneet äiti ja sisar. Talvisodan aikana ja sodan alla Juhon seurassa on tiiviisti myös kadettikouluaikainen ystävä Aarne Juutilainen. Historiallinen Juutilainen tunnettiin nimellä Marokon kauhu. Lempinimi oli peräisin muukalaislegioona-ajoilta, jonne Juutilainen suuntasi saatuaan potkut kadettikoulusta.

 

Huolimatta siitä, että Juho ”tapaa” romaanissa suunnilleen kaikki merkittävät suomalaispoliitikot, en huomannut anakronismeja. Koskinen on tehnyt tarkkaa työtä. Juho ”tapaa” myös Neuvostoliiton ja Saksan merkkimiehiä, joiden historiallisesta oikeellisuudesta en ole niin perilläkään. Molotovin nimitys ulkoministeriksi näyttää ainakin ajallisesti menevän oikein. Vilahtaapa tarinassa Juutilaisen muistelemana tämän pikkuvelikin, Illu Juutilainen. Oikeassa historiassa pikkuveli nousi reippaasti isoveljensä ohi tunnettuudessa tultuaan kaksinkertaiseksi Mannerheim-ristin ritariksi ansioistaan hävittäjälentäjänä.

 

Kuinka sydän pysäytetään on todella mukava ja ajattelemaan laittava romaani. Jopa hieman alleviivaten se piirtää kuvan poikkeusyksilöistä, joita on keskuudessamme jokaisessa ajassa. Suosittelen luettavaksi!

 

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään – romaani sodasta ja rakkaudesta. WSOY 2015, 350 s.