metsastajat-normal.jpg

Tanskalaisen Jussi Adler-Olsenin neljäs dekkarisuomennos Metsästäjät on toinen sarjassa, joka kertoo Kööpenhaminan poliisin vanhoja selvittämättömiä rikoksia tutkivan Osasto Q:n toiminnasta. Ryhmän päällikkönä ja kirjan päähenkilönä on apulaiskomisario Karl Mørk, joka asiaankuuluvasti hieman originelli. Lähimpinä apulaisina hänellä ovat kaksi poliisin siviilivirkailijaa, syyrialainen Assad, sekä uusi, omapäinen ja ahkera Rose.

 

Kirjaimellisesti Carlin pöydälle ilmestyy vanha sisarusten kaksoismurha, josta on annettu elinkautinen tuomio teon tunnustaneelle miehelle. Carl selvittää nopeasti, ettei tapaus olekaan ihan selvä. Nopeilla leikkauksilla lukijalle kerrotaan, että taustalla on saman sisäoppilaitoksen käyneiden henkiklöiden piiri. Nuorukaiset huvittelivat satunnaisella ja silmittömällä väkivallalla Kellopeliappelsiinin tyyliin, jopa niin, että saivat sen katselusta vauhtia toimiinsa. Vaikeneminen, manipulointi ja sisäoppilaitoksen sairas yhteishenki antoivat heille mahdollisuuden toimia. Nykyajassa henkilöt ovat tunnettuja yhteiskunnan pilareita, jotka uskovat olevansa käytännössä koskemattomia.

 

Keskiöön jutun ratkaisemisessa tulee nainen, Kimmie, joka oli sisäoppilaitoksen piirin jäsen, jopa toiminnan sielu, jonka murhanhimoa muut joutuivat suitsimaan. Piiri meni Kimmien kohdalla liian pitkälle, ja hän erosi piiristä, katui ja päätyi omasta halustaan ja turvallisuussyistä asunnottomaksi. Piiri alkaa ymmärtää, että Kimmie on uhka paitsi heidän aiempien ja nykyisten toimien kannalta, myös heidän henkensä kannalta. He tajuavat että nainen haluaa kostaa.

 

Carl kummallisine ja valtuuksiaan ylittävine apulaisineen saa kerättyä todistusaineistoa liikemiesryhmää vastaan vuosia sitten tapahtuneesta kakoismurhasta. Veriset loppuratkaisut tapahtuvat metsästyksen yhteydessä; sairaalloiset metsästysorgiot ovat piirin tapa ylläpitää väkivaltaisuuksiaan. Ennen loppuratkaisuja Carl saa kokea, millaista on olla metsästäjien kohteena.

 

Metsästäjät on omanlaistaan laadukasta dekkarikerrontaa. Väkivalta on silmitöntä ja vastenmielistä. Se ei kuitenkaan ylitä liiaksi mukavuusaluetta, koska pääosa pahoinpitelyistä ja murhista jää sentään vaille tapahtumakuvausta: kirja keskittyy kertomaan tapahtumien seurauksista. En tiedä, jatkuuko Adler-Olsenin sarja, ja suomennetaanko sitä. Jos suomennetaan, luulen etsiväni kirjan käsiini.

 

Jussi Adler Olsen: Metsästäjät. (suom. Katriina Huttunen) Gummerus 2013